Valmennukset
17.04.2017 // Kirjoittaja Hunter // Sanamäärä 211 // Kouluvalmennus
Siitä oli kulunut jo jonkin aikaa kun Casper oli viimeksi käynyt ylvään orinsa kanssa valmennuksessani, mutta nyt pystyin jälleen ilokseni toteamaan, että Schwarz näytti yhtä hyvältä kuin aina ennenkin. Casper oli tehnyt hyvää työtä orinsa kanssa, mutta oli hakeutunut ohjaukseeni nimenomaan ongelmien vuoksi, jotka tuntuivat tällä kertaa pitäytyvän pirueteissa ja siirtymisestä piruettiin. Nyökyttelin päätäni ymmärtäväisenä avustaen samalla Casperin hevosensa kyytiin. Tällä kertaa en antanutkaan tuon hoitaa itse alkuverkkojaan, sillä olin keksinyt tälle päivälle jotain erityistä.
Lähdimme verkkaamaan käyntien jälkeen kahdeksikolla ensin ravissa tempoa vaihdellen ja sulkuja, sekä avoja treenaten. Yllättäen niistä ei ollut mitään pahaa sanottavaa, sillä ravityöskentely tuntui olevan tämän hevosen vahvuus. Hyvin nopeasti otimme kuvioihin laukan ja aluksi työstimme kahdeksikkoa vain laukkaa vaihtaen ja asettaen. Vaihdot sujuivat, joten otimme hieman vastalaukkaa ja kunnon taivutuksia ennen itse päämäärään siirtymistä.
Casper veti henkeä hevosensa kanssa, jonka jälkeen hän lähti hammasta purren suorittamaan antamaani tehtävää. Laukka nostettiin pääty-ympyrällä, jonka jälkeen siirryttiin ravin kautta passageen ja passagesta piaffen kautta laukkapiruettiin. Tehtävä ei tosiaankaan ollut helpoin mahdollinen, mutta lähdimme yrittämään. Laukkaympyrä sujui, passage lähti aluksi hieman pohjaan, mutta parani loppua kohden, piaffeen siirtyminen ok, mutta piruetti hieman levisi käsiin. Yritimme uudelleen ja uudelleen ja uudelleen, kunnes Casper sai Schwarzin tekemään piruetin selkeämmin ja puhtaasti. Siirtymissä on vielä hiomisen varaa, mutta jätämme sen ensi kertaan.
17.04.2018 // Kirjoittaja Hunter // Sanamäärä 257 // Kouluvalmennus
Schwarz asteli nuoren miehen perässä kentälle. Orin musta karva kiilsi kevätaurinkoa vasten, aivan kuin se olisi tullut valmennukseen suoraan kauneushoitolasta. Casper laski jalustimet alas hevosen kylkiä vasten ja kiipesi avustuksellani tuon selkään. Ori liikahti hieman ilmoittaen halustaan liikkua eteenpäin, johon se sai kuin saikin luvan ratsastajaltaan. Annoin Casperin verrytellä hevosen itse kaikessa rauhassa, sillä oma huomioni kiinnittyi puomien kantamiseen. Olin asettanut pitkälle sivulle kahdeksan ravipuomia, jotka saivat toimia apunamme tänään. Casper oli kertonut minulle ennen valmennuksen alkua tarvitsevansa hiontaa erityisesti piaffen ja passagen kanssa, joten ne saivat toimia tämän päivän prioriteettina.
Pieni hiki oli ehtinyt pistää sekä ratsastajan, että hevosen pintaan kun Casper laski viimein orinsa käyntiin. Nyt oli aika keskustella tämän päivän koitoksista.
“Aloitamme ihan tavallisilla ravipuomeilla, joiden välit ovat mitattu pidennetyn ravin väleihin. Puomien jälkeen jatkat kootulla hevosella kohti lyhyttä sivua, jonka keskeltä käännät pituushalkaisijalle. Keskelle pysähdys ja pysähdyksestä hyvää, ryhdikästä passagea”, Casper nyökkäsi hyväksyvästi ja keräsi kankiohjat käsiinsä.
Schwarz huiskaisi häntäänsä äänekkäästi ja siirtyi raviin hyvässä temmossa, joka tosin hieman katosi puomeilla. Ori ei selkeästi ymmärtänyt puomien merkitystä, mutta Casper korjasi ratsuaan hyvin ja ratsukko vilauttikin puomien jälkeen oikein nättiä koottua ravia. Pysähdys sujui hyvin tasajaloille, mutta alkava passage jäi liian pohjaan, joka sai hiekan pöllyämään.
“Ratsasta ympyrä ja tule uudestaan passageen. Enemmän ylöspäin pyrkivää liikettä, kiinnitä huomiota omiin apuihisi”
Passage saatiin sujumaan ja sen mukana tulikin lähes itsestään hyvä piffe, joten oli parempi lopettaa niiden osalta onnistumiseen. Teimme muutamia laukanvaihto tehtäviä joka toisella ja jokaisella askeleella, jonka jälkeen Casper sai verkata hevosensa rauhassa loppuun. Kaiken kaikkiaan valmennus oli onnistunut, vaikka parannettavaa vielä jäikin.
12.11.2017 // Kirjoittaja VS // Sanamäärä 205 // Kouluvalmennus
Schwarz laukkasi eteenpäin lennokasta verryttelylaukkaa. Sen ratsastaja istui kevyesti jalustimien varassa.
”Näyttää oikein hyvältä! Voit ottaa käyntiin, niin selitän tehtävän”, kehaisin. ”Saat nostaa tuolta E:stä laukan, kääntää diagonaalille ja ottaa laukasta pysähdyksen. Sen jälkeen peruutat kolme askelta ja nostat uuden laukan, ratsastaen taas suoraan kohti M:ää, tällainen helppo verryttelyharjoitus.”
Ratsukko aloitti tehtävän muutaman minuutin päästä. Schwarz oli hiukan hidastempoinen, ja pyysinkin sen ratsastajaa rakentamaan laukkaa ahkerammaksi. Ainakin komea ori liikkui niin kootusti, että se pysähtyi helposti. Laukka nousi hiukan laiskasti, mutta Schwarzin ratsastajan näpäytettyä hevosta kouluraipalla takasille, meno näytti huomattavasti reippaammalta.
”Hyvä! Schwarz näyttää sen verran hitaalta, että voidaan jättää tällainen pysähdystehtävä pois. Saat tulla kerran oikein kunnolla lisättyä laukkaa lävistäjällä, nyt se hevonen vähän laiskottelee.”
Lisäys oli alkuhalkaisijasta vähän vaisu, mutta orin ratsastaja korjasi virheen hyvin ja pyysi näyttävää ratsuaan reilusti enemmän eteen.
”Juuri tuolta sen pitää näyttää, hienoa. Voit ottaa käyntiin, niin kokeillaan sitten kahdeksikkoa, jonka keskipisteessä laukan pitäisi vaihtua. Ehkä reilu laukkatyöskentely herättää orin”, selitin.
Ratsukko käveli muutaman kierroksen pitkin ohjin. Sen jälkeen Casper teki muutaman ravilisäyksen ja testasi varmuuden vuoksi myös jarrut, jonka jälkeen tehtävän ratsastaminen sai alkaa. Kahdeksikon kaaret tuppasivat jäämään hiukan pieniksi ja laukka vaihtui hiukan liian myöhään, mutta loppua kohden meno näytti jo paremmalta.
”Kiitos valmennuksesta!”
06.08.2017 // Kirjoittaja Siguri // Sanamäärä 157 // Kouluvalmennus
Tämän päivän valmennuksen aiheena olivat erilaiset temponmuutokset sekä laukanvaihdot. Lähdimme Schwarzin kanssa lämmittelemään kolmikaarisella kiemurauralla siirtymisten parissa, ja teimme myös paljon ympyröitä, jotta ori saatiin kunnolla auki koko kropasta. Lämmittelyjen jälkeen lähdimme tekemään ensin käyntimuutoksia niin, että pitkille sivuille tehtiin temponlisäystä ja ennen lyhyttä sivua palattiin normaaliin tahtiin. Kun lisäykset onnistuivat hyvin käynnissä, jatkoimme tehtävää myös ravissa.
Temponlisäysten jälkeen lähdimme harjoittelemaan lisättyjä sekä koottuja askelia keskihalkaisijalla. Teimme ensin siirtymisiä koko halkaisijan läpi, ja lisäsimme hiljalleen siirtymisiä muutamien askelten välein. Schwarz tuntui ensin väistävän hieman pohjeapuja, mutta jämäkkä ratsastaja sai orin tottelemaan hyvin ja muutokset alkoivat sujua loppua kohden erittäin hienosti.
Laukanvaihtoja teimme ensin kiemurauralla sekä kahdeksikolla, jotta saimme ratsastajan ja hevosen tasapainoisiksi myös vastalaukassa. Kiemuroiden jälkeen siirryimme lävistäjälle, jolla teimme ensin siirtymisiä kuuden askeleen välein. Hiljalleen vähensimme hevosen tason mukaan askelten väliä, ja tunnin lopussa ratsukko sai näyttää upeat vaihdot joka askeleella. Koska meno näytti erittäin hyvälle, annoin hiljalleen ratsukon siirtyä loppukäynteihin kiittäen ratsastajaa hyvin onnistuneesta valmennuksesta.
13.7.2017 // Kirjoittaja Sussu VRL-12636 // Sanamäärä 190 // Kouluvalmennus
Päivän valmennettavanani oli uskomattoman komea kookas puoliveriori Schwarz. Ratsastajana toimi orin omistaja Casper, joka olikin jo aloitellut hieman verryttelyä ravissa saapuessani paikalle. Viimeisimmästä korkeamman tason valmennuksestani olikin taas aikaa, joten aloitimme työskentelyn perusasioilla. Aluksi otettiin aktiivisesti siirtymisiä käynnin ja ravin välillä, sillä Schwarz näytti olevan takaosastaan hieman jäykkä. Neuvoin Casperia tekemään vuorotellen oikein reiluja avo- ja sulkutaivutuksia, joilla saatiin musta ori taipumaan koko kropastaan ja ottamaan takajalkojaan kunnolla kropan alle. Tähän väliin oli hyvä hetki ottaa hieman laukkatyöskentelyä, joten alkuun Casper sai ottaa rentoa kahdeksikkoa niin, että laukka pysyi kokoajan samana. Toinen ympyrä tuli siis aina vastalaukassa. Muutaman kerran Schwarz oli itse vaihtamassa laukkaa, mutta Casper korjasi oria hyvin. Kun laukka pyöri hienosti, Casper sai nostaa ratsuaan hieman korkeampaan muotoon ja tehtävänä oli ottaa piaffea kymmenisen askelta, josta nostetaan suoraan laukka ja laukataan halkaisijalle, jossa otetaan vähintään yhdeksän perättäistä laukanvaihtoa joka askeleessa. Laukanvaihtoja tehdessä Schwarzin komea laukka pääsi hyvin näkymään ja ori suorittikin näyttäviä vaihtoja ylämäkeen. Ensimmäisillä yrityksillä viimeinen vaihto jäi hieman löysäksi, mutta ratsukko tsemppasi hienosti ja saatiin täysin puhdas sarja. Laukkatehtävän jälkeen annoin Casperille luvan alkaa suorittamaan loppuverryttelyä. Loppuverryttelyksi Casper antoi orinsa ravata hieman pidemmällä kaulalla suuria ympyröitä.
21.12.2016 // Kirjoittaja Cherry Chersey // Sanamäärä 531 // Kouluvalmennus
Maneesiin saapuessani Casper ja Schwarz olivat jo itsenäisesti verryttelemässä, joten seurasin muutaman kierroksen heidän työskentelyään. Suurikokoisella orilla oli kerta kaikkiaan valtavat liikkeet, eikä komistuksella tuntunut olevan mitään erityisiä ongelmia myöskään kokoamisten kanssa. Tämä oletus vahvistui kysyessäni asiaa omistajalta, jonka jälkeen aloimmekin työskennellä päivän aiheen, piruettien, parissa. Ennen paneutumista sen enempää itse liikkeeseen, pyysin tekemään hetken töitä pääty-ympyrällä käynnissä. Henkilökohtaisesti haluan aina aloittaa matalammassa muodossa ja tänäänkin teimme ensin töitä sen eteen. Pyysin Casperia ratsastamaan lyhyen pätkän kootussa käynnissä ja hengittämään sitten rauhallisesti ulos, jolloin orin pitäisi rentoutua ja askeltaa pidempiä askelia. Tämä ei selvästikään ollut Schwarzille se tutuin tapa ratsastaa ulos kootusta askellajista, mutta pienellä istunnan avituksella se kuitenkin tajusi idean nopeasti. Kuin vahingossa se myös pidensi kaulaansa, eikä mennyt montaa kierrosta, kun ori jo pärskähteli tyytyväisenä. Myös ravissa jatkoimme hetken työskentelyä suurehkolla ympyrällä, joskin halusin hevosen olevan rungostaan ja kaulastaan lähes suora. Ohjeistin useaan otteeseen Casperia antamaan enemmän ohjaa sisältä ja pitämään ulko-ohjan napakasti tuntumalla, sillä ratsastaja mielellään jäi vääntelemään hevosta aivan turhaan. Schwarz teki varsin tunnollisesti töitä ja kuunteli koko ajan ratsastajaansa korvat taaksepäin osoittaen. Ensin hetki aivan normaalissa harjoitusravissa, jossa hevonen oli nopeasti varsin rennon ja kuuliaisen oloinen. Ennen laukkatyöskentelyä pyysin ratsukkoa tekemään pitkällä sivulla vielä muutaman koottu ravi - passage - lisätty ravi siirtymisen, jotta näkisin, millainen ajatus hevosella on itsellään eteen. Ihailtavan helposti pitkäjalkainen ori keräsi jalkansa alleen ja leijaili passagessa eteenpäin. Siirtymisessä lisättyyn raviin hevonen jäi hieman pohkeen taakse ja reaktio tuli myöhässä, mutta jo seuraavalla pitkällä sivulla asia korjaantui muutamalla puolipidätteellä. "Schwarz tekee todella rehellisesti töitä, joten muista olla sille reilu ja kertoa ajoissa, että haluat tehdä jotain!"
Sitten siirryimme laukkaan ja muutaman vapaamman kierroksen jälkeen halusinkin jo alkaa kokoamaan enemmän. Ensimmäisellä yrittämällä askel kyllä lyheni, mutta ori lyheni myös edestä niin paljon, että katosi tuntumalta ja sen pää lähestulkoon killui Casperin sylissä. Pyysin ratsastamaan reippaasti eteen ja rapsuttelemaan sisäkädellä hieman harjamarrosta, ja pian saimme orin takaisin korkeaan, mutta rehelliseen ja jännittämättömään muotoon. Uusi kokoaminen tehtiin vaiheittain paljon rauhallisemmin, ja nyt Schwarz oli jo huomattavasti tyytyväisemmän oloinen. Edelleen se pelasi kuolaimella, mutta uskalsi jo rentoutua kaulastaan ja liikkua oikeassa muodossa. Keskityimmekin sitten hieman suunniteltua pidempään kokoamisiin, jotka alkoivat onnistua paljon nätimmin jo muutaman toiston jälkeen. Casper kertoi hevosen treenanneen edellisenä päivänä vaihtoja ja ottaneen hieman kuumaa ratsastajansa mokailuista, joten se selittää hyvin tämän päivän orille hieman epätyypilliset ongelmat.
Lopputunnista meille jäi hieman suunniteltua vähemmän aikaa keskittyä piruetteihin, mutta onneksi mitään maata mullistavia virheitä ei ensimmäistä yritystä lukuun ottamatta esiintynytkään. Vasemmassa laukassa ori kyllä kokosi hienosti ja lähti piruettiin aivan oikein, mutta sai sitten tarpeekseen hieman voimakkaammasta pidätteestä ja hypähti kevyesti takajaloilleen. Neuvoin Casperia ratsastamaan eteen, kunnes hyvä laukka saatiin takaisin, ja tekemään sitten liikkeen uudestaan. Tällä kertaa se jo sujuikin ilman ylimääräistä hämminkiä, ja saimme molempiin suuntiin useita hyviä toistoja. Vasen laukka on selvästi Schwarzille vaikeampi, mutta kovasti se myös siihen suuntaan yrittää. Casperille annoin ohjeeksi olla nopea ja kilttia avuilla, ja muistaa aina ne puolipidätteet, jotta ori pysyisi tyytyväisenä. Puoliverisestä ei minulla kyllä löytynyt valitettavaa, varsin terhakka ja yritteliäs nuori hevonen! Annoin ratsukolle luvan kevennellä muutaman kierroksen rentoa ravia ympäri maneesia ennen loppukäyntejä, ja ori pärskähtelikin koko ajan niin tyytyväisenä itseensä. Myös Casper vaikutti tyytyväiseltä valmennukseen, hyvä niin ja näkemisiin! Tsemppiä treeneihin ja kilpailuihin!
Siitä oli kulunut jo jonkin aikaa kun Casper oli viimeksi käynyt ylvään orinsa kanssa valmennuksessani, mutta nyt pystyin jälleen ilokseni toteamaan, että Schwarz näytti yhtä hyvältä kuin aina ennenkin. Casper oli tehnyt hyvää työtä orinsa kanssa, mutta oli hakeutunut ohjaukseeni nimenomaan ongelmien vuoksi, jotka tuntuivat tällä kertaa pitäytyvän pirueteissa ja siirtymisestä piruettiin. Nyökyttelin päätäni ymmärtäväisenä avustaen samalla Casperin hevosensa kyytiin. Tällä kertaa en antanutkaan tuon hoitaa itse alkuverkkojaan, sillä olin keksinyt tälle päivälle jotain erityistä.
Lähdimme verkkaamaan käyntien jälkeen kahdeksikolla ensin ravissa tempoa vaihdellen ja sulkuja, sekä avoja treenaten. Yllättäen niistä ei ollut mitään pahaa sanottavaa, sillä ravityöskentely tuntui olevan tämän hevosen vahvuus. Hyvin nopeasti otimme kuvioihin laukan ja aluksi työstimme kahdeksikkoa vain laukkaa vaihtaen ja asettaen. Vaihdot sujuivat, joten otimme hieman vastalaukkaa ja kunnon taivutuksia ennen itse päämäärään siirtymistä.
Casper veti henkeä hevosensa kanssa, jonka jälkeen hän lähti hammasta purren suorittamaan antamaani tehtävää. Laukka nostettiin pääty-ympyrällä, jonka jälkeen siirryttiin ravin kautta passageen ja passagesta piaffen kautta laukkapiruettiin. Tehtävä ei tosiaankaan ollut helpoin mahdollinen, mutta lähdimme yrittämään. Laukkaympyrä sujui, passage lähti aluksi hieman pohjaan, mutta parani loppua kohden, piaffeen siirtyminen ok, mutta piruetti hieman levisi käsiin. Yritimme uudelleen ja uudelleen ja uudelleen, kunnes Casper sai Schwarzin tekemään piruetin selkeämmin ja puhtaasti. Siirtymissä on vielä hiomisen varaa, mutta jätämme sen ensi kertaan.
17.04.2018 // Kirjoittaja Hunter // Sanamäärä 257 // Kouluvalmennus
Schwarz asteli nuoren miehen perässä kentälle. Orin musta karva kiilsi kevätaurinkoa vasten, aivan kuin se olisi tullut valmennukseen suoraan kauneushoitolasta. Casper laski jalustimet alas hevosen kylkiä vasten ja kiipesi avustuksellani tuon selkään. Ori liikahti hieman ilmoittaen halustaan liikkua eteenpäin, johon se sai kuin saikin luvan ratsastajaltaan. Annoin Casperin verrytellä hevosen itse kaikessa rauhassa, sillä oma huomioni kiinnittyi puomien kantamiseen. Olin asettanut pitkälle sivulle kahdeksan ravipuomia, jotka saivat toimia apunamme tänään. Casper oli kertonut minulle ennen valmennuksen alkua tarvitsevansa hiontaa erityisesti piaffen ja passagen kanssa, joten ne saivat toimia tämän päivän prioriteettina.
Pieni hiki oli ehtinyt pistää sekä ratsastajan, että hevosen pintaan kun Casper laski viimein orinsa käyntiin. Nyt oli aika keskustella tämän päivän koitoksista.
“Aloitamme ihan tavallisilla ravipuomeilla, joiden välit ovat mitattu pidennetyn ravin väleihin. Puomien jälkeen jatkat kootulla hevosella kohti lyhyttä sivua, jonka keskeltä käännät pituushalkaisijalle. Keskelle pysähdys ja pysähdyksestä hyvää, ryhdikästä passagea”, Casper nyökkäsi hyväksyvästi ja keräsi kankiohjat käsiinsä.
Schwarz huiskaisi häntäänsä äänekkäästi ja siirtyi raviin hyvässä temmossa, joka tosin hieman katosi puomeilla. Ori ei selkeästi ymmärtänyt puomien merkitystä, mutta Casper korjasi ratsuaan hyvin ja ratsukko vilauttikin puomien jälkeen oikein nättiä koottua ravia. Pysähdys sujui hyvin tasajaloille, mutta alkava passage jäi liian pohjaan, joka sai hiekan pöllyämään.
“Ratsasta ympyrä ja tule uudestaan passageen. Enemmän ylöspäin pyrkivää liikettä, kiinnitä huomiota omiin apuihisi”
Passage saatiin sujumaan ja sen mukana tulikin lähes itsestään hyvä piffe, joten oli parempi lopettaa niiden osalta onnistumiseen. Teimme muutamia laukanvaihto tehtäviä joka toisella ja jokaisella askeleella, jonka jälkeen Casper sai verkata hevosensa rauhassa loppuun. Kaiken kaikkiaan valmennus oli onnistunut, vaikka parannettavaa vielä jäikin.
12.11.2017 // Kirjoittaja VS // Sanamäärä 205 // Kouluvalmennus
Schwarz laukkasi eteenpäin lennokasta verryttelylaukkaa. Sen ratsastaja istui kevyesti jalustimien varassa.
”Näyttää oikein hyvältä! Voit ottaa käyntiin, niin selitän tehtävän”, kehaisin. ”Saat nostaa tuolta E:stä laukan, kääntää diagonaalille ja ottaa laukasta pysähdyksen. Sen jälkeen peruutat kolme askelta ja nostat uuden laukan, ratsastaen taas suoraan kohti M:ää, tällainen helppo verryttelyharjoitus.”
Ratsukko aloitti tehtävän muutaman minuutin päästä. Schwarz oli hiukan hidastempoinen, ja pyysinkin sen ratsastajaa rakentamaan laukkaa ahkerammaksi. Ainakin komea ori liikkui niin kootusti, että se pysähtyi helposti. Laukka nousi hiukan laiskasti, mutta Schwarzin ratsastajan näpäytettyä hevosta kouluraipalla takasille, meno näytti huomattavasti reippaammalta.
”Hyvä! Schwarz näyttää sen verran hitaalta, että voidaan jättää tällainen pysähdystehtävä pois. Saat tulla kerran oikein kunnolla lisättyä laukkaa lävistäjällä, nyt se hevonen vähän laiskottelee.”
Lisäys oli alkuhalkaisijasta vähän vaisu, mutta orin ratsastaja korjasi virheen hyvin ja pyysi näyttävää ratsuaan reilusti enemmän eteen.
”Juuri tuolta sen pitää näyttää, hienoa. Voit ottaa käyntiin, niin kokeillaan sitten kahdeksikkoa, jonka keskipisteessä laukan pitäisi vaihtua. Ehkä reilu laukkatyöskentely herättää orin”, selitin.
Ratsukko käveli muutaman kierroksen pitkin ohjin. Sen jälkeen Casper teki muutaman ravilisäyksen ja testasi varmuuden vuoksi myös jarrut, jonka jälkeen tehtävän ratsastaminen sai alkaa. Kahdeksikon kaaret tuppasivat jäämään hiukan pieniksi ja laukka vaihtui hiukan liian myöhään, mutta loppua kohden meno näytti jo paremmalta.
”Kiitos valmennuksesta!”
06.08.2017 // Kirjoittaja Siguri // Sanamäärä 157 // Kouluvalmennus
Tämän päivän valmennuksen aiheena olivat erilaiset temponmuutokset sekä laukanvaihdot. Lähdimme Schwarzin kanssa lämmittelemään kolmikaarisella kiemurauralla siirtymisten parissa, ja teimme myös paljon ympyröitä, jotta ori saatiin kunnolla auki koko kropasta. Lämmittelyjen jälkeen lähdimme tekemään ensin käyntimuutoksia niin, että pitkille sivuille tehtiin temponlisäystä ja ennen lyhyttä sivua palattiin normaaliin tahtiin. Kun lisäykset onnistuivat hyvin käynnissä, jatkoimme tehtävää myös ravissa.
Temponlisäysten jälkeen lähdimme harjoittelemaan lisättyjä sekä koottuja askelia keskihalkaisijalla. Teimme ensin siirtymisiä koko halkaisijan läpi, ja lisäsimme hiljalleen siirtymisiä muutamien askelten välein. Schwarz tuntui ensin väistävän hieman pohjeapuja, mutta jämäkkä ratsastaja sai orin tottelemaan hyvin ja muutokset alkoivat sujua loppua kohden erittäin hienosti.
Laukanvaihtoja teimme ensin kiemurauralla sekä kahdeksikolla, jotta saimme ratsastajan ja hevosen tasapainoisiksi myös vastalaukassa. Kiemuroiden jälkeen siirryimme lävistäjälle, jolla teimme ensin siirtymisiä kuuden askeleen välein. Hiljalleen vähensimme hevosen tason mukaan askelten väliä, ja tunnin lopussa ratsukko sai näyttää upeat vaihdot joka askeleella. Koska meno näytti erittäin hyvälle, annoin hiljalleen ratsukon siirtyä loppukäynteihin kiittäen ratsastajaa hyvin onnistuneesta valmennuksesta.
13.7.2017 // Kirjoittaja Sussu VRL-12636 // Sanamäärä 190 // Kouluvalmennus
Päivän valmennettavanani oli uskomattoman komea kookas puoliveriori Schwarz. Ratsastajana toimi orin omistaja Casper, joka olikin jo aloitellut hieman verryttelyä ravissa saapuessani paikalle. Viimeisimmästä korkeamman tason valmennuksestani olikin taas aikaa, joten aloitimme työskentelyn perusasioilla. Aluksi otettiin aktiivisesti siirtymisiä käynnin ja ravin välillä, sillä Schwarz näytti olevan takaosastaan hieman jäykkä. Neuvoin Casperia tekemään vuorotellen oikein reiluja avo- ja sulkutaivutuksia, joilla saatiin musta ori taipumaan koko kropastaan ja ottamaan takajalkojaan kunnolla kropan alle. Tähän väliin oli hyvä hetki ottaa hieman laukkatyöskentelyä, joten alkuun Casper sai ottaa rentoa kahdeksikkoa niin, että laukka pysyi kokoajan samana. Toinen ympyrä tuli siis aina vastalaukassa. Muutaman kerran Schwarz oli itse vaihtamassa laukkaa, mutta Casper korjasi oria hyvin. Kun laukka pyöri hienosti, Casper sai nostaa ratsuaan hieman korkeampaan muotoon ja tehtävänä oli ottaa piaffea kymmenisen askelta, josta nostetaan suoraan laukka ja laukataan halkaisijalle, jossa otetaan vähintään yhdeksän perättäistä laukanvaihtoa joka askeleessa. Laukanvaihtoja tehdessä Schwarzin komea laukka pääsi hyvin näkymään ja ori suorittikin näyttäviä vaihtoja ylämäkeen. Ensimmäisillä yrityksillä viimeinen vaihto jäi hieman löysäksi, mutta ratsukko tsemppasi hienosti ja saatiin täysin puhdas sarja. Laukkatehtävän jälkeen annoin Casperille luvan alkaa suorittamaan loppuverryttelyä. Loppuverryttelyksi Casper antoi orinsa ravata hieman pidemmällä kaulalla suuria ympyröitä.
21.12.2016 // Kirjoittaja Cherry Chersey // Sanamäärä 531 // Kouluvalmennus
Maneesiin saapuessani Casper ja Schwarz olivat jo itsenäisesti verryttelemässä, joten seurasin muutaman kierroksen heidän työskentelyään. Suurikokoisella orilla oli kerta kaikkiaan valtavat liikkeet, eikä komistuksella tuntunut olevan mitään erityisiä ongelmia myöskään kokoamisten kanssa. Tämä oletus vahvistui kysyessäni asiaa omistajalta, jonka jälkeen aloimmekin työskennellä päivän aiheen, piruettien, parissa. Ennen paneutumista sen enempää itse liikkeeseen, pyysin tekemään hetken töitä pääty-ympyrällä käynnissä. Henkilökohtaisesti haluan aina aloittaa matalammassa muodossa ja tänäänkin teimme ensin töitä sen eteen. Pyysin Casperia ratsastamaan lyhyen pätkän kootussa käynnissä ja hengittämään sitten rauhallisesti ulos, jolloin orin pitäisi rentoutua ja askeltaa pidempiä askelia. Tämä ei selvästikään ollut Schwarzille se tutuin tapa ratsastaa ulos kootusta askellajista, mutta pienellä istunnan avituksella se kuitenkin tajusi idean nopeasti. Kuin vahingossa se myös pidensi kaulaansa, eikä mennyt montaa kierrosta, kun ori jo pärskähteli tyytyväisenä. Myös ravissa jatkoimme hetken työskentelyä suurehkolla ympyrällä, joskin halusin hevosen olevan rungostaan ja kaulastaan lähes suora. Ohjeistin useaan otteeseen Casperia antamaan enemmän ohjaa sisältä ja pitämään ulko-ohjan napakasti tuntumalla, sillä ratsastaja mielellään jäi vääntelemään hevosta aivan turhaan. Schwarz teki varsin tunnollisesti töitä ja kuunteli koko ajan ratsastajaansa korvat taaksepäin osoittaen. Ensin hetki aivan normaalissa harjoitusravissa, jossa hevonen oli nopeasti varsin rennon ja kuuliaisen oloinen. Ennen laukkatyöskentelyä pyysin ratsukkoa tekemään pitkällä sivulla vielä muutaman koottu ravi - passage - lisätty ravi siirtymisen, jotta näkisin, millainen ajatus hevosella on itsellään eteen. Ihailtavan helposti pitkäjalkainen ori keräsi jalkansa alleen ja leijaili passagessa eteenpäin. Siirtymisessä lisättyyn raviin hevonen jäi hieman pohkeen taakse ja reaktio tuli myöhässä, mutta jo seuraavalla pitkällä sivulla asia korjaantui muutamalla puolipidätteellä. "Schwarz tekee todella rehellisesti töitä, joten muista olla sille reilu ja kertoa ajoissa, että haluat tehdä jotain!"
Sitten siirryimme laukkaan ja muutaman vapaamman kierroksen jälkeen halusinkin jo alkaa kokoamaan enemmän. Ensimmäisellä yrittämällä askel kyllä lyheni, mutta ori lyheni myös edestä niin paljon, että katosi tuntumalta ja sen pää lähestulkoon killui Casperin sylissä. Pyysin ratsastamaan reippaasti eteen ja rapsuttelemaan sisäkädellä hieman harjamarrosta, ja pian saimme orin takaisin korkeaan, mutta rehelliseen ja jännittämättömään muotoon. Uusi kokoaminen tehtiin vaiheittain paljon rauhallisemmin, ja nyt Schwarz oli jo huomattavasti tyytyväisemmän oloinen. Edelleen se pelasi kuolaimella, mutta uskalsi jo rentoutua kaulastaan ja liikkua oikeassa muodossa. Keskityimmekin sitten hieman suunniteltua pidempään kokoamisiin, jotka alkoivat onnistua paljon nätimmin jo muutaman toiston jälkeen. Casper kertoi hevosen treenanneen edellisenä päivänä vaihtoja ja ottaneen hieman kuumaa ratsastajansa mokailuista, joten se selittää hyvin tämän päivän orille hieman epätyypilliset ongelmat.
Lopputunnista meille jäi hieman suunniteltua vähemmän aikaa keskittyä piruetteihin, mutta onneksi mitään maata mullistavia virheitä ei ensimmäistä yritystä lukuun ottamatta esiintynytkään. Vasemmassa laukassa ori kyllä kokosi hienosti ja lähti piruettiin aivan oikein, mutta sai sitten tarpeekseen hieman voimakkaammasta pidätteestä ja hypähti kevyesti takajaloilleen. Neuvoin Casperia ratsastamaan eteen, kunnes hyvä laukka saatiin takaisin, ja tekemään sitten liikkeen uudestaan. Tällä kertaa se jo sujuikin ilman ylimääräistä hämminkiä, ja saimme molempiin suuntiin useita hyviä toistoja. Vasen laukka on selvästi Schwarzille vaikeampi, mutta kovasti se myös siihen suuntaan yrittää. Casperille annoin ohjeeksi olla nopea ja kilttia avuilla, ja muistaa aina ne puolipidätteet, jotta ori pysyisi tyytyväisenä. Puoliverisestä ei minulla kyllä löytynyt valitettavaa, varsin terhakka ja yritteliäs nuori hevonen! Annoin ratsukolle luvan kevennellä muutaman kierroksen rentoa ravia ympäri maneesia ennen loppukäyntejä, ja ori pärskähtelikin koko ajan niin tyytyväisenä itseensä. Myös Casper vaikutti tyytyväiseltä valmennukseen, hyvä niin ja näkemisiin! Tsemppiä treeneihin ja kilpailuihin!
Päiväkirja
07.08.2017 // Kirjoittaja Layda VRL-14488 // Sanamäärä 206 // Schwarz liikutettavana part 2
Kävelin soratietä pitkin kohti tallia, jossa asui musta Schwarz-ori. Kävin eilen ratsastamassa hevosen, jolloin menimme pienen koulutreenin, ja tänään tarkoituksena on mennä rennompi ilman satulaa-tunti.
Hevonen odotti tarhassaan, josta hain sen tallin eteen ja sidoin aitaan kiinni. Auringon lämmittäessä selkääni harjasin hevosen putipuhtaaksi ja laitoin tälle suitset. Tämän jälkeen kentällä hyppäsin korkean jakkaran päältä hieman vaivalloisesti selkään, onnekseni Schwarz kesti sähläykseni kuin orin kuuluu, eikä alkanut sätkymään. Aloitin käyntien jälkeen ravailemalla ja taivuttelemalla hevosta, joka tuntui alusta alkaen todella hyvältä ratsastaa. Pariin otteeseen tosin jouduin orin harjastakin tarraamaan, kun aloin kesken voltin valua epäilyttävästi orin kylkeä kohti, ja hetkeäkään myöhemmin olisin löytänyt itseni orin jalkojen seasta.
Tasapaino-ongelmista huolimatta pääsimme myös hieman laukkailemaan, vaikkakin oikeasti vain hieman, sillä ilman satulaa aloin tulla merisairaaksi kesken kaiken, niin outoa ja isoa Schwarzin laukka oli.
Eräällä ympyrällä aloin kokoamaan oria, joka kuuliaisesti totteli jokaisen apuni. Aloin käyttää enemmän istunta-apuja, mutta huomasin - tosin liian myöhään - sen olleen virhe, sillä kiepahdin alas hevosen selästä suoraan jaloilteni, josta mätkähdin takapuoli edellä hiekalle niin että pöllähti. Jos kuka tahansa olisi ollut näkemässä, olisin saanut kuulla asiasta vielä vuosienkin päästä, mutta selvisin pelkällä omalla naurullani, ja kiipesin takaisin hämmentyneen Schwarzin selkään. Otin vielä pikaisen ympyrän laukkaa, jonka jälkeen aloitin suoraan loppuravit, tietysti harjasta tiukasti tarraten!
06.08.2017 // Kirjoittaja Layda VRL-14488 // Sanamäärä 168 // Schwarz liikutettavana part 1
”Vai että tällainen komistus!” huokaisin sydämenkuvat silmissäni kiiltäen kun avasin karsinan oven, ja sisältä paljastui kiiltävä Schwarz-ori. Olin lupautunut liikuttamaan hevosen kahtena peräkkäisenä päivänä, ja nyt kun näin hevosen livenä, en voinut enää katua päätöstäni. Hoidin Schwarzin kuntoon puolessa tunnissa, ja suuntasin hevosen kanssa kentälle. Alkutunnista tunnustelin hevosen reagointia istuntaan, pohkeisiin ja ohjiin, ja vaihtelin paljon kokoamisastetta. Hevonen tuntui oikein kevyeltä ratsastaa, joskin hieman helposti kuumuvalta ja säpsyltä.
Pienistä haasteista huolimatta ori pysyi hallinnassani hyvin, ja kulki hyvin apujeni mukaan. Lämmettyään myös hevosen säpsyminen loppui, ja sain koottua hevosen paljon paremmin. Schwarz kantoi selkänsä hyvin, ja ympyröiden myötä myös rentoutui mukavasti. Ratsastin hevosta mahdollisimman paljon istunnalla, ja vaikka orin suuri askel vaikeutti tehtävää huomattavasti, jatkoin hammasta purren loppuun. Hetken välikäyntien jälkeen otin hieman laukkaa ympyröillä, väistäen hevosen takaosaa ulos. Loppuun vielä parit siksak-sulkutaivutukset, ja homma oli sillä selvä! Loppuverryttelyksi tein hieman sulku- ja vastataivutuksia, joissa ori kuunteli mallikkaasti. ”Hyvä, eiköhän nyt ensi kerraksi riitä tämä treeni! Jatketaan vielä huomenna ilman satulaa”, kerroin Schwarzille ja vein sen karsinaan hoidettavaksi.
28.05.2017 // Kirjoittaja Casper VRL-13152 // Sanamäärä 225 // Ensimmäinen astuminen
Olimme matkalla Joyancen tilalle astumaan Schwarzin ensimmäistä tammaa siinä toivossa, että pian Schwarz saisi itselleen ensimmäisen jälkikasvunsa. Ilmoituksemme Schwarzista oli ollut jo jonkin aikaa nettisivuillamme ja viimein joku oli ollut kiinnostunut oristani isänä. Päivästä olisi tulossa jännittävä ja odotin innolla tapaavani tilan omistajan hienoine hevosineen. Matka oli loppujen lopuksi sujunut hyvin, eikä ongelmia ollut ilmennyt ennen Joyancen tilalle saapumistamme, mutta siihen helppo tie olikin päättynyt. Schwarzilta oli matkan aikana irronnut kenkä ja ori arkoi kävellessä. Ei hyvä. Tilan omistaja saapui pian paikalle ja sovimme, että astutusta siirrettäisiin kunnes ori saisi kengän jalkaansa. Odotimme kengittäjää tunnin verran ja tämän saavuttua ajattelin, että ongelmat olisivat takanapäin. Schwarz sai kengän jalkaansa ja päätimme tutustuttaa hevoset varoen ja hitaasti toisiinsa karsinoiden avustuksella. Omistaja toi kiimaisen tammansa viereiseen karsinaan ja Schwarz kiinnostui tammasta oitis. Kuitenkaan tämäkään ei odotusten mukaan sujunut huoletta, vaan Clementine niminen tamma ei tuntunut tykkäävän Schwarzista yhtään. Kiljuminen, hampaiden kalistelu ja karsinan seinien potkiminen jatkui puolisen tuntia, kunnes molemmat hevoset olivat unohtaneet toistensa läsnäolon. Juttelimme omistajan kanssa ja tämä totesi, että tilanne varmasti rauhoittuu viimeistään ulkona. Talutimme molemmat hevoset ulos ja laitoimme ne samaan tarhaan. Enää oli odotettava, että luonto ottaisi vallan - hyvällä tavalla. Loppujen lopuksi astutus oli onnistunut ilman haavereita ja saimme kuulla jälkeenpäin, että tamma oli tiineenä ja kaikki oli hyvin. Ensimmäiseksi kerraksi ei huonompi kokemus, mutta paremminkin se olisi voinut mennä - ainakin omaan makuuni.
20.04.2016 // Kirjoittaja Casper VRL-13152 // Sanamäärä 213 // Kantakirjaus
Suuri päivä oli edessä ja odotukset olivat korkealla. Kevät ei tuntunut saapuvan millään ja lunta oli maassa jopa vajaat kymmenen senttiä. Talvelle ei tuntunut tulevan loppua, mutta se ei haitannut Schwarzia joka oli ollut aikaisesta aamusta asti ulkona nauttimassa raikkaasta ilmasta. Hain orin sisälle vasta kymmenen aikaan sillä paikka, jossa kantakirjaus pidettäisiin ei ollut kaukanakaan tallista. Riisuin tältä ulkona olleet suojat ja paksun kaulakappaleen omaavan toppaloimen ja aloin puunaamaan hevosta. Harjasin tuon karjan kiiltäväksi ja selvitin orin harjan. Schwarz käyttäytyi luontaiseen tapaansa hyvin. Yhdentoista maissa oli aika lastata ori traileriin ja lähteä kohti päivän jännittävintä hetkeä. Ori oli käyttäytynyt koko matkan ajan todella hyvin, mutta trailerista ulos tullessaan ori oli repäissyt itsensä melkein irti otteestani sillä paikan päällä olevat tammat kiinnostivat oria huomattavasti enemmän kuin nätisti paikallaan pysyttely. Loppujen lopuksi ori onneksi rauhottui ja uskalsin jättää sen apulaiseni käsiin ilmottautumisen ajaksi.
Viimeinkin odotettu h-hetki oli saapunut ja pääsin esittämään orin vaativien tuomarien eteen. Schwarz seisoi kauniisti paikallaan, mutta se tähyili korvat hörössä ja häntä korkealla ympäristöään. Välillä ori hörisi hennosti kauempana oleville hevosille. Etenkin tammoille. Tuomarit olivat yksimielisiä Schwarzista ja antoivat kukin 21 pistettä. Loppujen lopuksi - tottapuhuen hieman odotettu - palkinto KTK-I saavutettiin yhteispisteillä 84p. Tilaisuuden jälkeen Schwarz sai suuret kiitokset ja muutaman omenaherkun ansaitusta työstä. Kyllä kelpasi palata kotitallille esittelemään ensimmäiselläpalkinnolla kantakirjattua oriaan!
20.02.2017 // Kirjoittaja Casper VRL-13152 // Sanamäärä 283 // Irtojuoksutus
Rankkojen treenien välillä oli aika ottaa yksi päivä normaalia rennommin ja halusin kokeilla Schwarzin kanssa jotain uutta. Juoksutuskaan ei laiskuuttani kuulostanut kovinkaan huokuttelevalta, joten päätin jo matkalla tallille pyrkiä tänään omimaan koko maneesin irtojuoksutusta varten. Kenttä ei ollut käyttökunnossa jatkuvien ja runsaiden lumisateiden takia, joten maneesilla oli paljon asiakkaita. Olin aikaisemmin päivällä pyytänyt ystävääni hakemaan orin puolestani sisään ja odotusten mukaisesti ori odotti karsinassaan rauhallisesti. Schwarzin kuulessaan jonkun kulkevan käytvällä ori pujotti päänsä avoimen karsinan ovesta ja katseli korvat hörössä minun suuntaani. Kuulin kevyen hörähdyksen tervehdykseksi. ''Hei poika'' sanoin hymysuin kun kävelin orini luokse. Schwarz katsoi minua viisailla, mutta nuorilla silmillään ja hörisi uudelleen. ''Noniin noniin, eiköhän lähdetä hommiin?'' kysyin, vaikka tiesin, että en saisi vastausta. Käväisin nopeasti hakemaan satulahuonesta orille suitset ja pintelit ja palasin hevoseni luokse. Pintelöin aluksi orin jalat ja tämän jälkeen pujotin suitset orin päähän.
Maneesille saapuessa olin helpottunut siitä, että siellä ei ollut ketään. Päätin aluksi kuitenkin kävelyttää oria riimun päässä, sillä en halunnut Schwarzin riehaantuvan liikaa ennen kuin tämän lihakset olisivat lämmenneet. Menimme myös muutaman pätkän ravissa minun juostessani orin vierellä. Kaikki oli sujunut siihen asti todella hyvin. Päätin viimein irrottaa Schwarzin riimunarun tämän suitsituksesta ja siirryin takavasemmalle, jotta mahdollisesti riehaantuva ori ei riuhtaisisi minua mukaansa. Yllätyksekseni ori jäi seisomaan paikoilleen ja katsoi minua kuin odottaen jonkinlaista käskyä. Maiskutin hieman, jotta ori lähtisi liikkeelle, mutta siinä se seisoi edelleen paikallansa. Otin askeleen kohti oria samalla maiskauttaen ja samantien ori lähti nelistämään maneesin perälle. Maneesissa kaikui Schwarzista lähtevä töminä ja tyytyväiset pärskähdykset laukkaspurttien ja täyskäännösten välillä. Schwarz näytti nauttivan kovasti vapaana juoksemista ja se olikin melkein mahdoton saada kiinni kun oli aika lähteä. Loppujen lopuksi sain kuitenkin orin turvallisesti käsiini ja takaisin talliin. Oli siinäkin taas uusi kokemus!
17.10.2016 // Kirjoittaja Casper VRL-13152 // Sanamäärä 351 // Valmennus
Olimme juuri verrytelleet Schwarzin läpi kaikissa askellajeissa. Ori oli tuntunut hieman kankealta alussa, mutta verryttelyn aikana se vertyi nopeasti normaaliksi itsekseen. Totta puhuen ori oli ehkä hieman jännittynyt selästä ja niskasta. Minulla oli mennyt normaalia kauemmin saada ori kulkemaan rennosti ja rehdisti eteenpäin. ''Ohjat tuntumalle! Nyt lähdemme työstämään lisättyä käyntiä'' kuului kentän laidalta. Uskollinen valmentajamme katsoi haukan lailla kun otin ohjat käteeni ja kokosin hevosen. ''Aina kun saavut kulmaan lähdet vaihtamaan kokorataleikalla suunnan. Leikan aikana ratsastat sen lisättyyn käyntiin'' valmentajamme ohjeisti. Päättäväisenä lähdin ensimmäiselle leikalle. Schwarz kulki tarmokkaasti, mutta hyvin koottuna ensimmäisen leikan lävitse. Valmentaja vain nyökytteli päätään. Toistettuamme tehtävän useamman kerran onnistuneesti käynnissä siirryimme tekemään tehtävää ravissa. ''Matala, matala, matala, matala..'' valmentajamme toisti kärsimättömästi meidän suunnatessa ensimmäiselle leikalle ravissa. ''Tahti. Rentona!'' kuului napakka avustus kentän laidalta. Schwarz kulki niska jäykkänä ja lisäyksestä ei tullut paljon mitään. ''Anna sille hieman ohjaa ja pohkeet lähellä!'' kuului kommentti. Annoin orille pidempää ohjaa ja pidin huolen, että pohkeet pysyivät lähellä. Kappas. Ori rentoutui hieman. Seuraava leikka jo onnistui.
''Käynti. Anna levätä hetken'' valmentaja tokaisi ennen kuin siirtyi tallituvan puolelle hakemaan kupillisen kahvia. Annoin orille pitkät ohjat. Schwarz hörisi tyytyväisenä tekemäänsä työhön. Se kuitenkin tiesi, että vielä olisi edessä laukkatyönskentely. Pian valmentaja palasi kentälle kahvikuppu kädessään. ''Seuraavaksi, kun aloitamme työnskentelemään laukassa muista koota hevonen hyvissä ajoin ennen kulmaa, että saat vaihdettua laukan suunnan mukaiseksi'' hän ohjeisti. Nyökkäsin vain vaiti. Kävelimme vielä hetken aikaa ennen kuin työnskentely sai jatkua. Nostin orille laukan. Istuin rentona ja annoin orin keinuvan laukan viedä meitä eteenpäin. ''Kokoa kulmassa ja leikalle. Valmistele lisäys'' kuului kentän laidalta. Kulma ei tuottanut orille ongelmia. ''Hyvä.. hyvä..'' kuului mietteliäät, mutta vaimeat sanat. Ori lähti temmokkaaseen ja kauniiseen lisättyyn laukkaan. Seuraava kulma lähestyi nopeasti ja olin jo liian lähellä kulmaa kootakseni hevosta. Annoin orille vaihtoavut ja ori pukitti vaihtaen kuitenkin laukan. ''Muista koota! Schwarz ei selvästikkään ollut samaa mieltä kanssasi tästä asiasta. Kokoa, kokoa ja kokoa!'' tämä muistutteli. Pudistin päätäni ja lähestyin seuraavaa leikkaa. Nyt saimme suoritettua leikan ilman ongelmia. Toistimme tehtävää muutamaan otteeseen. Viimein annoin orille pitkät ohjat ja taputin sen lihaksikasta mustaa kaulaa. ''Hieno poika!'' sanoin pieni vinohymy kasvoillani. Schwarz ravisteli päätään ja hörisi tyytyväisenä.
Kävelin soratietä pitkin kohti tallia, jossa asui musta Schwarz-ori. Kävin eilen ratsastamassa hevosen, jolloin menimme pienen koulutreenin, ja tänään tarkoituksena on mennä rennompi ilman satulaa-tunti.
Hevonen odotti tarhassaan, josta hain sen tallin eteen ja sidoin aitaan kiinni. Auringon lämmittäessä selkääni harjasin hevosen putipuhtaaksi ja laitoin tälle suitset. Tämän jälkeen kentällä hyppäsin korkean jakkaran päältä hieman vaivalloisesti selkään, onnekseni Schwarz kesti sähläykseni kuin orin kuuluu, eikä alkanut sätkymään. Aloitin käyntien jälkeen ravailemalla ja taivuttelemalla hevosta, joka tuntui alusta alkaen todella hyvältä ratsastaa. Pariin otteeseen tosin jouduin orin harjastakin tarraamaan, kun aloin kesken voltin valua epäilyttävästi orin kylkeä kohti, ja hetkeäkään myöhemmin olisin löytänyt itseni orin jalkojen seasta.
Tasapaino-ongelmista huolimatta pääsimme myös hieman laukkailemaan, vaikkakin oikeasti vain hieman, sillä ilman satulaa aloin tulla merisairaaksi kesken kaiken, niin outoa ja isoa Schwarzin laukka oli.
Eräällä ympyrällä aloin kokoamaan oria, joka kuuliaisesti totteli jokaisen apuni. Aloin käyttää enemmän istunta-apuja, mutta huomasin - tosin liian myöhään - sen olleen virhe, sillä kiepahdin alas hevosen selästä suoraan jaloilteni, josta mätkähdin takapuoli edellä hiekalle niin että pöllähti. Jos kuka tahansa olisi ollut näkemässä, olisin saanut kuulla asiasta vielä vuosienkin päästä, mutta selvisin pelkällä omalla naurullani, ja kiipesin takaisin hämmentyneen Schwarzin selkään. Otin vielä pikaisen ympyrän laukkaa, jonka jälkeen aloitin suoraan loppuravit, tietysti harjasta tiukasti tarraten!
06.08.2017 // Kirjoittaja Layda VRL-14488 // Sanamäärä 168 // Schwarz liikutettavana part 1
”Vai että tällainen komistus!” huokaisin sydämenkuvat silmissäni kiiltäen kun avasin karsinan oven, ja sisältä paljastui kiiltävä Schwarz-ori. Olin lupautunut liikuttamaan hevosen kahtena peräkkäisenä päivänä, ja nyt kun näin hevosen livenä, en voinut enää katua päätöstäni. Hoidin Schwarzin kuntoon puolessa tunnissa, ja suuntasin hevosen kanssa kentälle. Alkutunnista tunnustelin hevosen reagointia istuntaan, pohkeisiin ja ohjiin, ja vaihtelin paljon kokoamisastetta. Hevonen tuntui oikein kevyeltä ratsastaa, joskin hieman helposti kuumuvalta ja säpsyltä.
Pienistä haasteista huolimatta ori pysyi hallinnassani hyvin, ja kulki hyvin apujeni mukaan. Lämmettyään myös hevosen säpsyminen loppui, ja sain koottua hevosen paljon paremmin. Schwarz kantoi selkänsä hyvin, ja ympyröiden myötä myös rentoutui mukavasti. Ratsastin hevosta mahdollisimman paljon istunnalla, ja vaikka orin suuri askel vaikeutti tehtävää huomattavasti, jatkoin hammasta purren loppuun. Hetken välikäyntien jälkeen otin hieman laukkaa ympyröillä, väistäen hevosen takaosaa ulos. Loppuun vielä parit siksak-sulkutaivutukset, ja homma oli sillä selvä! Loppuverryttelyksi tein hieman sulku- ja vastataivutuksia, joissa ori kuunteli mallikkaasti. ”Hyvä, eiköhän nyt ensi kerraksi riitä tämä treeni! Jatketaan vielä huomenna ilman satulaa”, kerroin Schwarzille ja vein sen karsinaan hoidettavaksi.
28.05.2017 // Kirjoittaja Casper VRL-13152 // Sanamäärä 225 // Ensimmäinen astuminen
Olimme matkalla Joyancen tilalle astumaan Schwarzin ensimmäistä tammaa siinä toivossa, että pian Schwarz saisi itselleen ensimmäisen jälkikasvunsa. Ilmoituksemme Schwarzista oli ollut jo jonkin aikaa nettisivuillamme ja viimein joku oli ollut kiinnostunut oristani isänä. Päivästä olisi tulossa jännittävä ja odotin innolla tapaavani tilan omistajan hienoine hevosineen. Matka oli loppujen lopuksi sujunut hyvin, eikä ongelmia ollut ilmennyt ennen Joyancen tilalle saapumistamme, mutta siihen helppo tie olikin päättynyt. Schwarzilta oli matkan aikana irronnut kenkä ja ori arkoi kävellessä. Ei hyvä. Tilan omistaja saapui pian paikalle ja sovimme, että astutusta siirrettäisiin kunnes ori saisi kengän jalkaansa. Odotimme kengittäjää tunnin verran ja tämän saavuttua ajattelin, että ongelmat olisivat takanapäin. Schwarz sai kengän jalkaansa ja päätimme tutustuttaa hevoset varoen ja hitaasti toisiinsa karsinoiden avustuksella. Omistaja toi kiimaisen tammansa viereiseen karsinaan ja Schwarz kiinnostui tammasta oitis. Kuitenkaan tämäkään ei odotusten mukaan sujunut huoletta, vaan Clementine niminen tamma ei tuntunut tykkäävän Schwarzista yhtään. Kiljuminen, hampaiden kalistelu ja karsinan seinien potkiminen jatkui puolisen tuntia, kunnes molemmat hevoset olivat unohtaneet toistensa läsnäolon. Juttelimme omistajan kanssa ja tämä totesi, että tilanne varmasti rauhoittuu viimeistään ulkona. Talutimme molemmat hevoset ulos ja laitoimme ne samaan tarhaan. Enää oli odotettava, että luonto ottaisi vallan - hyvällä tavalla. Loppujen lopuksi astutus oli onnistunut ilman haavereita ja saimme kuulla jälkeenpäin, että tamma oli tiineenä ja kaikki oli hyvin. Ensimmäiseksi kerraksi ei huonompi kokemus, mutta paremminkin se olisi voinut mennä - ainakin omaan makuuni.
20.04.2016 // Kirjoittaja Casper VRL-13152 // Sanamäärä 213 // Kantakirjaus
Suuri päivä oli edessä ja odotukset olivat korkealla. Kevät ei tuntunut saapuvan millään ja lunta oli maassa jopa vajaat kymmenen senttiä. Talvelle ei tuntunut tulevan loppua, mutta se ei haitannut Schwarzia joka oli ollut aikaisesta aamusta asti ulkona nauttimassa raikkaasta ilmasta. Hain orin sisälle vasta kymmenen aikaan sillä paikka, jossa kantakirjaus pidettäisiin ei ollut kaukanakaan tallista. Riisuin tältä ulkona olleet suojat ja paksun kaulakappaleen omaavan toppaloimen ja aloin puunaamaan hevosta. Harjasin tuon karjan kiiltäväksi ja selvitin orin harjan. Schwarz käyttäytyi luontaiseen tapaansa hyvin. Yhdentoista maissa oli aika lastata ori traileriin ja lähteä kohti päivän jännittävintä hetkeä. Ori oli käyttäytynyt koko matkan ajan todella hyvin, mutta trailerista ulos tullessaan ori oli repäissyt itsensä melkein irti otteestani sillä paikan päällä olevat tammat kiinnostivat oria huomattavasti enemmän kuin nätisti paikallaan pysyttely. Loppujen lopuksi ori onneksi rauhottui ja uskalsin jättää sen apulaiseni käsiin ilmottautumisen ajaksi.
Viimeinkin odotettu h-hetki oli saapunut ja pääsin esittämään orin vaativien tuomarien eteen. Schwarz seisoi kauniisti paikallaan, mutta se tähyili korvat hörössä ja häntä korkealla ympäristöään. Välillä ori hörisi hennosti kauempana oleville hevosille. Etenkin tammoille. Tuomarit olivat yksimielisiä Schwarzista ja antoivat kukin 21 pistettä. Loppujen lopuksi - tottapuhuen hieman odotettu - palkinto KTK-I saavutettiin yhteispisteillä 84p. Tilaisuuden jälkeen Schwarz sai suuret kiitokset ja muutaman omenaherkun ansaitusta työstä. Kyllä kelpasi palata kotitallille esittelemään ensimmäiselläpalkinnolla kantakirjattua oriaan!
20.02.2017 // Kirjoittaja Casper VRL-13152 // Sanamäärä 283 // Irtojuoksutus
Rankkojen treenien välillä oli aika ottaa yksi päivä normaalia rennommin ja halusin kokeilla Schwarzin kanssa jotain uutta. Juoksutuskaan ei laiskuuttani kuulostanut kovinkaan huokuttelevalta, joten päätin jo matkalla tallille pyrkiä tänään omimaan koko maneesin irtojuoksutusta varten. Kenttä ei ollut käyttökunnossa jatkuvien ja runsaiden lumisateiden takia, joten maneesilla oli paljon asiakkaita. Olin aikaisemmin päivällä pyytänyt ystävääni hakemaan orin puolestani sisään ja odotusten mukaisesti ori odotti karsinassaan rauhallisesti. Schwarzin kuulessaan jonkun kulkevan käytvällä ori pujotti päänsä avoimen karsinan ovesta ja katseli korvat hörössä minun suuntaani. Kuulin kevyen hörähdyksen tervehdykseksi. ''Hei poika'' sanoin hymysuin kun kävelin orini luokse. Schwarz katsoi minua viisailla, mutta nuorilla silmillään ja hörisi uudelleen. ''Noniin noniin, eiköhän lähdetä hommiin?'' kysyin, vaikka tiesin, että en saisi vastausta. Käväisin nopeasti hakemaan satulahuonesta orille suitset ja pintelit ja palasin hevoseni luokse. Pintelöin aluksi orin jalat ja tämän jälkeen pujotin suitset orin päähän.
Maneesille saapuessa olin helpottunut siitä, että siellä ei ollut ketään. Päätin aluksi kuitenkin kävelyttää oria riimun päässä, sillä en halunnut Schwarzin riehaantuvan liikaa ennen kuin tämän lihakset olisivat lämmenneet. Menimme myös muutaman pätkän ravissa minun juostessani orin vierellä. Kaikki oli sujunut siihen asti todella hyvin. Päätin viimein irrottaa Schwarzin riimunarun tämän suitsituksesta ja siirryin takavasemmalle, jotta mahdollisesti riehaantuva ori ei riuhtaisisi minua mukaansa. Yllätyksekseni ori jäi seisomaan paikoilleen ja katsoi minua kuin odottaen jonkinlaista käskyä. Maiskutin hieman, jotta ori lähtisi liikkeelle, mutta siinä se seisoi edelleen paikallansa. Otin askeleen kohti oria samalla maiskauttaen ja samantien ori lähti nelistämään maneesin perälle. Maneesissa kaikui Schwarzista lähtevä töminä ja tyytyväiset pärskähdykset laukkaspurttien ja täyskäännösten välillä. Schwarz näytti nauttivan kovasti vapaana juoksemista ja se olikin melkein mahdoton saada kiinni kun oli aika lähteä. Loppujen lopuksi sain kuitenkin orin turvallisesti käsiini ja takaisin talliin. Oli siinäkin taas uusi kokemus!
17.10.2016 // Kirjoittaja Casper VRL-13152 // Sanamäärä 351 // Valmennus
Olimme juuri verrytelleet Schwarzin läpi kaikissa askellajeissa. Ori oli tuntunut hieman kankealta alussa, mutta verryttelyn aikana se vertyi nopeasti normaaliksi itsekseen. Totta puhuen ori oli ehkä hieman jännittynyt selästä ja niskasta. Minulla oli mennyt normaalia kauemmin saada ori kulkemaan rennosti ja rehdisti eteenpäin. ''Ohjat tuntumalle! Nyt lähdemme työstämään lisättyä käyntiä'' kuului kentän laidalta. Uskollinen valmentajamme katsoi haukan lailla kun otin ohjat käteeni ja kokosin hevosen. ''Aina kun saavut kulmaan lähdet vaihtamaan kokorataleikalla suunnan. Leikan aikana ratsastat sen lisättyyn käyntiin'' valmentajamme ohjeisti. Päättäväisenä lähdin ensimmäiselle leikalle. Schwarz kulki tarmokkaasti, mutta hyvin koottuna ensimmäisen leikan lävitse. Valmentaja vain nyökytteli päätään. Toistettuamme tehtävän useamman kerran onnistuneesti käynnissä siirryimme tekemään tehtävää ravissa. ''Matala, matala, matala, matala..'' valmentajamme toisti kärsimättömästi meidän suunnatessa ensimmäiselle leikalle ravissa. ''Tahti. Rentona!'' kuului napakka avustus kentän laidalta. Schwarz kulki niska jäykkänä ja lisäyksestä ei tullut paljon mitään. ''Anna sille hieman ohjaa ja pohkeet lähellä!'' kuului kommentti. Annoin orille pidempää ohjaa ja pidin huolen, että pohkeet pysyivät lähellä. Kappas. Ori rentoutui hieman. Seuraava leikka jo onnistui.
''Käynti. Anna levätä hetken'' valmentaja tokaisi ennen kuin siirtyi tallituvan puolelle hakemaan kupillisen kahvia. Annoin orille pitkät ohjat. Schwarz hörisi tyytyväisenä tekemäänsä työhön. Se kuitenkin tiesi, että vielä olisi edessä laukkatyönskentely. Pian valmentaja palasi kentälle kahvikuppu kädessään. ''Seuraavaksi, kun aloitamme työnskentelemään laukassa muista koota hevonen hyvissä ajoin ennen kulmaa, että saat vaihdettua laukan suunnan mukaiseksi'' hän ohjeisti. Nyökkäsin vain vaiti. Kävelimme vielä hetken aikaa ennen kuin työnskentely sai jatkua. Nostin orille laukan. Istuin rentona ja annoin orin keinuvan laukan viedä meitä eteenpäin. ''Kokoa kulmassa ja leikalle. Valmistele lisäys'' kuului kentän laidalta. Kulma ei tuottanut orille ongelmia. ''Hyvä.. hyvä..'' kuului mietteliäät, mutta vaimeat sanat. Ori lähti temmokkaaseen ja kauniiseen lisättyyn laukkaan. Seuraava kulma lähestyi nopeasti ja olin jo liian lähellä kulmaa kootakseni hevosta. Annoin orille vaihtoavut ja ori pukitti vaihtaen kuitenkin laukan. ''Muista koota! Schwarz ei selvästikkään ollut samaa mieltä kanssasi tästä asiasta. Kokoa, kokoa ja kokoa!'' tämä muistutteli. Pudistin päätäni ja lähestyin seuraavaa leikkaa. Nyt saimme suoritettua leikan ilman ongelmia. Toistimme tehtävää muutamaan otteeseen. Viimein annoin orille pitkät ohjat ja taputin sen lihaksikasta mustaa kaulaa. ''Hieno poika!'' sanoin pieni vinohymy kasvoillani. Schwarz ravisteli päätään ja hörisi tyytyväisenä.